Työriita oikeudessa: näin prosessi etenee vaihe vaiheelta

Suomessa kuljettaja ei yleensä kaadu kustannuksiin vaan kalenteriin. Käydään siis ensin läpi määräajat, sitten hinta ja lopuksi se, mitä sinun kannattaa vaatia työnantajalta ennen kanteen nostamista.

1. Kaksi vuotta, ei viisi

Työsopimuslaki sanoo, että „työntekijän palkkasaatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua erääntymispäivästä“. Tästä syntyy helposti väärä turvallisuudentunne, sillä ylityökorvaus on työaikalaissa tarkoitettu korvaus — ja työaikalailla on oma, lyhyempi kanneaikansa.

2. Työsuhteen päätyttyä kaksi vuotta — molemmissa laeissa

Tämä on se kohta, joka yllättää eniten. Työsopimuslaki: „Työsuhteen päätyttyä 1 momentissa tarkoitettu saatava raukeaa, jos kannetta ei nosteta kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.“ Sama sääntö on työaikalaissa.

Poikkeus kannattaa tietää: „Jos kuitenkin työntekijän saatavan perusteena olevia työehtosopimuksen määräyksiä on pidettävä ilmeisen tulkinnanvaraisina, saatava vanhentuu kuten 1 momentissa säädetään“ — eli tällöin palataan viiden vuoden vanhentumisaikaan.

3. Pyydä työnantajan omat kirjaukset — se on oikeutesi

Ennen kuin kirjoitat kannetta, käytä oikeutta, jota harva käyttää: „Työntekijällä on pyynnöstään oikeus saada kirjallinen selvitys työvuoroluetteloiden ja työaikakirjanpidon häntä koskevista merkinnöistä.“ Työnantajan on myös säilytettävä työaikakirjanpito kanneajan päättymiseen asti.

Lähetä samalla kirjallinen vaatimus: mitkä kuukaudet, montako tuntia, mikä summa. Saantitodistuksella tai allekirjoitusta vastaan, ja pidä kopio.

4. Mitä oikeudenkäynti maksaa

Käräjäoikeuden oikeudenkäyntimaksut vuoden 2026 tasossa: tavallinen riita-asia 610 euroa, pienten riita-asioiden menettely 310 euroa. Mutta rahasaatavalle on halvempi reitti.

Maksua ei peritä oikeusapulain nojalla käsittelymaksuista vapautetuilta, ja jos periminen olisi ilmeisen kohtuutonta, viranomainen voi yksittäistapauksessa määrätä, ettei maksua peritä. Tarkista myös ammattiliittosi oikeusapu ja mahdollinen oikeusturvavakuutus — Suomessa se on kuljettajan tavallisin reitti.

5. Todiste: ajopiirturi ajopäiväkirjan sijasta

Työaikalaissa on kuljettajille oma pykälänsä: „Työnantajan on annettava palveluksessaan olevalle moottoriajoneuvon kuljettajalle vuorokautisen työajan seuraamista varten henkilökohtainen ajopäiväkirja.“ Kirjauksesta on käytävä ilmi työ- ja lepoaikojen sekä taukojen alkamis- ja päättymisajankohdat.

Ja ratkaiseva lause: „Ajopäiväkirjan sijasta saadaan käyttää ajopiirturia.“ Kuljettajakorttisi on siis laissa tunnustettu tapa osoittaa vuorokautinen työaika — ei pelkkä apuväline.

Muista, että laskennassa on kyse työajasta eikä pelkästä ajosta: lastaus, purku, odotus lastauslaiturilla ja tarkastukset kuuluvat siihen.

6. Korotusprosentit

Vuorokautisesta ylityöstä on maksettava kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta 50 prosentilla ja niitä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä on maksettava 50 prosentilla korotettu palkka. Lisätyöstä maksetaan vähintään sovittua palkkaa vastaava korvaus.

Jaksotyössä kahden viikon jaksolla 12 ensimmäistä ylityötuntia ja kolmen viikon jaksolla 18 ensimmäistä maksetaan 50 prosentilla korotettuna, sen jälkeen 100 prosentilla. Tarkista myös oma työehtosopimuksesi: se voi määrätä paremmin.

7. Työsuojeluviranomainen ei maksa palkkaa

Työsuojeluviranomainen voi valvoa työnantajaa ja puuttua rikkomuksiin, ja sillä on oikeus saada jäljennös työaikakirjanpidosta. Mutta saamatta jäänyttä palkkaa se ei maksa — siitä päättää käräjäoikeus. Luottamusmies ja ammattiliitto ovat käytännössä ensimmäinen apu.

Säädösperusta

Linkit vievät Finlexin ajantasaiseen säädöstekstiin ja toimivaltaisiin viranomaisiin.

• Työaikalaki 872/2019

  Ylityökorvaukset 50 ja 100 prosenttia · 31 § — henkilökohtainen ajopäiväkirja, ajopiirturi sen sijasta · 32 § — työaikakirjanpito ja oikeus kirjalliseen selvitykseen · 40 § — kanneaika · Finlex · fi

• Työsopimuslaki 55/2001

  13 luku 9 § — palkkasaatavan viiden vuoden vanhentuminen ja kahden vuoden kanneaika työsuhteen päätyttyä · fi

• Tuomioistuinmaksulaki 1455/2015

  2 § — maksut vuoden 2026 tasossa: 610, 310, 100 ja 70 euroa · 7 § — maksusta vapauttaminen · fi

• Oikeus.fi — tuomioistuimet ja oikeusapu

  Käräjäoikeudet, summaarinen menettely, oikeusavun hakeminen · fi

• Työsuojeluhallinto

  Valvonta ja yhteydenotto · palkkaa ei makseta viranomaisen kautta · fi

Yleistä tietoa, tilanne elokuussa 2026 — ei oikeudellista neuvontaa. Ratkaisevia ovat työsopimuksesi ja sovellettava työehtosopimus, joka voi määrätä laista poiketen. Epäselvässä tilanteessa: luottamusmies, ammattiliitto, työsuojeluviranomainen tai asianajaja.